Julkaistu Turun Sanomissa 12.9.2025
Turun Sanomien Kalle Hyttinen kirjoitti 28.8. artikkelissaan ”Turun velka voi tuplaantua lähivuosina”. Kaupungin velkaantumisen vauhti on hälyttävä, mutta kaupungin johto suhtautuu asiaan yllättävän huolettomasti.
Artikkelissa haastatellun kaupungin talousjohtajan Valtteri Mikkolan mukaan Turun ”oikaistu velka” ei ole niin suuri, koska kaupungilla on myös antolainoja kaupunkikonsernin yhtiöille. Tämä on harhaanjohtavaa, sillä myös konserniyhtiöiden velat ovat viime kädessä kaupungin vastuulla.
Konkreettinen esimerkki on satamaterminaali. Turun Satama Oy:llä ei ollut edellytyksiä saada 170 miljoonan euron pankkilainaa, joten Turku otti lainan nimiinsä ja lainasi sen edelleen satamalle. Kaupungin velkavastuu ei tästä todellisuudessa keventynyt.
Vuoden 2024 lopulla Turun kaupunkikonsernilla oli velkaa lähes 1,8 miljardia euroa. Lisäksi konsernin ulkopuolisina vuokrahankkeina toteutettujen investointien vuokravastuut olivat 508 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin omavaraisuusaste oli vain 37,6 prosenttia, vaikka hyvänä tasona pidetään yli 50 prosentin omavaraisuutta. Luvut kertovat, että taloudellinen liikkumavara on jo käytetty.
Velkaantumisen seuraukset näkyvät nopeasti kasvavissa korkomenoissa: ne nousevat 6 miljoonasta eurosta vuonna 2022 jopa 54 miljoonaan euroon vuonna 2028 – yhdeksänkertaiseksi.
Samaa epäselvää laskentatapaa nähdään suurissa investoinneissa, kuten raitiotiessä. Turun Raitiotie Oy määritti keväällä raitiotien hintakatoksi 384 miljoonaa euroa. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin kustannuksia – kuten infran siirrot ja kunnallistekniikan uusiminen – joita aiotaan siirtää osittain kaupungin yhtiöiden, kuten Turku Energian ja Turun Vesihuollon, menoiksi. Tämä saa raitiotien hinnan näyttämään keinotekoisesti pienemmältä, vaikka lopulta kaikki kulut maksetaan kaupunkilaisten ja yritysten kukkarosta verojen ja maksujen kautta.
Liiallinen velkaantuminen heikentää kaupungin elinvoimaa ja rajoittaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. On myös epätodennäköistä, että nopeasti velkaantunut ja kululeikkauksia tekevä valtio olisi tulevaisuudessa lisäämässä kaupunkien valtionosuuksia.
Hyvä hallintotapa edellyttää, että velkavastuut ja investointien todelliset kustannukset kerrotaan avoimesti niin kaupunkilaisille kuin valtuustolle. Toivon, että kaupunginvaltuutetut perehtyvät huolellisesti Turun kaupungin arviointikertomuksen taloutta käsitteleviin osiin. Nyt on aika pysäyttää velkaantumisen kiihtyminen ennen kuin se vaarantaa pysyvästi Turun kehityksen.