Turku on valmistautumassa historiallisen suureen investointiin – yli 344 miljoonan euron raitiotiehankkeeseen. Päättäjien edessä on päätös, joka sitoo kaupungin talouden vuosikymmeniksi eteenpäin – ja riskinä on, että koko hanke tulee maksamaan huomattavasti nyt arvioitua enemmän.

Raitiotielinja ei maksa vain 344 miljoonaa – todennäköisesti paljon enemmän

Raitiotien virallinen kustannusarvio on 344 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulevat kalustokustannukset, joiden arvioitu hinta on noin 42 miljoonaa euroa. Kokonaisuus on siis jo lähtökohtaisesti lähes 400 miljoonan suuruinen.

Vertailun vuoksi: Vantaan raitiotie (19,3 km), joka on samankaltaisessa vaiheessa ja monella tapaa Turun verrokkihanke, sai keväällä 2023 kokonaiskustannusarvioksi 826 miljoonaa euroa ¹. Tämä luku sisältää raitiotien vaatimat ylläpito- ja rahoituskulut, mutta ei kalustoa eikä varikkoa. Pelkkä raitiotien rakentamisvaiheen kustannus olisi 650 miljoonaan euroa.

Rakentamisen kustannus kilometriä kohden on Vantaalla 34,1 M€, kun Turussa hinnaksi arvioidaan 28,7 M€ per kilometri. Turun suunnittelema 12 kilometrin Satama–Varissuo-linjan rakentaminen maksaisi Vantaan arvioimalla kilometrihinnalla 410 miljoonaa euroa, ilman kalustoa ja varikkoa.

Turun arvioima kilometrikustannus on 16% edullisempi kuin Vantaan arvio, vaikka arkeologisista kaivauksista ja savipohjaisesta maaperästä johtuen rakentamisen voisi olettaa olevan Turussa oleellisesti kalliimpaa. On aiheellista kysyä: onko Turun kustannusarvio realistinen – vai poliittisesti myyväksi siloteltu versio todellisesta kustannuksesta?

Kustannuksia puuttuu – ja riskit ovat Turussa erityisen suuret

Turun raitiotien kustannuslaskelmat eivät sisällä mm. seuraavia merkittäviä kustannuseriä:

• Rahoituskulut, vaikka kaupunki joutuisi ottamaan satoja miljoonia euroa velkaa.

• Ylläpitokustannusten nousu, joka kaupungille tulee erillisestä raitiotieinfrasta.

• Kiinteistökorvaukset, jos paalutusten aikana aiheutetaan vahinkoa viereisille rakennuksille tai esimerkiksi pysäkkejä, varikkoa tai raiteita varten tarvitaan pakkolunastuksia.

• Viivästyskulut ja rakennusaikaiset haitat yrityksille ja asukkaille.

Erityisen kriittistä on huomata, että Turun kaupungin keskustassa raitiotie kulkisi historiallisen vanhan rakennuskannan ja maan alta löytyvien arkeologisten kerrostumien läpi. Turun museokeskuksen mukaan kyse voi olla "Suomen laajimmista arkeologisista kaivauksista" – eikä niiden kustannuksia voida vielä tarkasti arvioida. Lisäksi rakennusteknisesti haastava savipohja edellyttää laajoja paalutuksia, mikä kasvattaa kustannuksia ja aikatauluriskejä.

Ylläpitokustannukset on arvioitu alakanttiin

Turun raitiotien vuotuiseksi liikennöintikustannukseksi vuonna 2030 on arvioitu 8,8 miljoonaa euroa eli 733 333 euroa per linjakilometri, mikä on puolet alhaisempi luku kuin Tampereella.

Tampereen raitiotien osalta vuoden 2024 talousarviossa Tampereen Raitiotie Oy:n kustannukset infran, varikon, kaluston ja hallinnon osalta olivat yhteensä 33,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1,4 miljoonaa euroa per linjakilometri.

Ero herättää aiheellisen kysymyksen: perustuuko Turun luku toiveisiin vai todellisiin kokemuksiin? Jos ylläpito maksaa enemmän kuin on arvioitu, jäävät matkustajat ja veronmaksajat kuittaamaan erotuksen.

Valtion rahoitus ei ole varma

Turun kustannusarvioissa oletetaan, että valtio maksaisi 30 % infrastruktuurin kuluista. Tämä oletus on kuitenkin epävarma. Valtion osallistumiseen liittyy monia ehtoja, ja rahoituspäätöksiä ei ole vielä tehty. Jos valtion osuus jää toteutumatta tai pienemmäksi, kaupungin rahoitusvastuu kasvaa entisestään – ja samalla kasvaa myös velkataakka.

On myös otettava huomioon, että valtio ei tällä hetkellä tue runkobussi- tai superbussivaihtoehtoja vastaavalla tavalla. Tämä tekee raitiotiestä keinotekoisesti houkuttelevamman vaihtoehdon, vaikka kokonaistaloudellisesti superbussiratkaisu olisi kaupungille järkevämpi ja riskittömämpi.

Ratikan hinta voi karata käsistä – eikä riskeihin varauduta riittävästi

Turun uudella kaupunginvaltuustolla on edessään päätös, joka voi pahimmillaan lukita kaupungin investointikyvyn vuosikymmeniksi. Hankkeen todellisia kokonaiskustannuksia ei tunneta.

Arkeologia, maaperä, kunnallistekniikka ja rakennusaikaiset haitat ovat Turussa poikkeuksellisen vaikeita. Ja mikä tärkeintä – mikään ei takaa, että valtio osallistuu rahoitukseen oletetulla osuudella.

Siksi on perusteltua kysyä: onko Turku todella valmis panemaan 400–600 miljoonaa euroa yhteen, 12 kilometriä pitkään raitiotielinjaan – velaksi ja epävarmuuden vallitessa? Turkulaiset ansaitsevat päätöksiä, jotka perustuvat todellisiin lukuihin ja realistisiin arvioihin – eivät toiveisiin tai siloteltuihin esityksiin.

Lähteet:

1. Vantaan ratikan tulot ja menot -sivu Vantaan kaupungin verkkosivut, https://www.vantaa.fi/fi/kadut-ja-liikenne/vantaan-ratikka/ratikan-tulot-ja-menot