Turku on velkaantunut nopeammin kuin yksikään muu suuri kaupunki. Korkomenot nousevat kaupungin vuoden 2024 tilinpäätöstä koskevan arviointikertomuksen mukaan 54 miljoonaan euroon vuoteen 2028 mennessä.

Kaupunginvaltuutetuilta tarvitaan nyt realismia ja rohkeutta tarkastella eri vaihtoehtoja. Raitiotien sijaan Turku voi toteuttaa nykyaikaisen superbussi-järjestelmän – sähköisen, hiljaisen ja joustavan ratkaisun, joka tarjoaa samat palvelut murto-osalla kustannuksista.

Malmö opetti, että savi ja eurot eivät taivu raiteille

Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniä sekä virkamiehiä vieraili juuri Malmössä. Malmö ei koskaan rakentanut raitiotietä, vaan toteutti sen sijaan laajan MalmöExpressen -superbussijärjestelmän, joka tarjoaa samat hyödyt – korkealuokkaisen joukkoliikenteen, luotettavuuden ja kapasiteetin – mutta ilman raskaita infrakustannuksia.

Alla olevasta taulukosta käy ilmi, että Malmön 12 km pitkän sähköisen linjan (MEX 8) infrakustannus oli 51 miljoonaa euroa, kun taas Turku arvioi 11 kilometrin raitiotiensä hinnaksi 333 miljoonaa euroa.

Toisin sanoen Turku rakentaisi seitsemän kertaa kalliimman järjestelmän, joka kuljettaisi käytännössä saman määrän matkustajia.

Turun talous ei kestä uutta miljardiluokan velkariskiä

Turun velka on jo lähes 1,8 miljardia euroa. Konsernin omavaraisuus on painunut 37,6 prosenttiin. Kaupungin investointitaso on silti historiallisen korkea ja korkomenot uhkaavat nousta yli 50 miljoonaan euroon vuodessa. Tässä tilanteessa uuden raitiotien rakentaminen ei ole vain riski – se on taloudellisesti vastuutonta.

Lisäksi on mahdollista, että raitiotiehankkeen kustannuslaskelmia muokataan poliittisesti houkuttelevammiksi: esimerkiksi kunnallistekniikan uusimisen ja johtosiirtojen kustannuksia siirrettäisiin kaupungin yhtiöiden, kuten Turku Energian ja Turun Vesihuollon, taseisiin. Tämä tekisi kokonaiskustannuksista näennäisesti pienemmät, vaikka kulut maksetaan lopulta kaupunkilaisten kukkarosta.

Superbussi on parempi – mutta ei vielä paras – ratkaisu

Turku voisi toteuttaa ensimmäisen superbussilinjan Varissuon ja Sataman välille nopeammin ja halvemmalla kuin raitiotien. Silti on tärkeää nähdä kokonaiskuva: paras joukkoliikenneratkaisu ei lopu kaupungin rajalle.

Turun suurin ongelma ei ole raitiotien puute, vaan se, ettei kaupungilla ole tällä hetkellä toimivaa rautatieasemaa. Siksi kaupungin tulee ensisijaisesti rakentaa Matkakeskus – paikka, jossa junat, bussit ja superbussit kohtaavat.

Raisio ja Kaarina eivät lähteneet mukaan Turun raitiotiehankkeeseen, mutta huomattavasti edullisemmista superbussiyhteyksistä naapurikaupunkien uskoisi olevan kiinnostuneita. Superbussijärjestelmä voisi laajentua seudullisesti Raisiosta Matkakeskuksen kautta Kaarinaan. Tämä olisi superbussiverkoston runko, jonka rakentaminen ja tarvittaessa laajentaminen olisi mahdollista huomattavasti raitiotietä nopeammin. Tämä olisi todellista alueellista kehittämistä – ei vain väkisin ajettu yhden käytävän hanke.

Tampereen kanssa superbussiyhteistyöhön

Tampere valmistelee parhaillaan superbussilinjoja 7 ja 8, jotka aloittaisivat liikenteen jo vuonna 2027. Tampereen arvion mukaan oleellisesti pienemmän investoinnin lisäksi superbussien liikennöinti on 20 prosenttia ratikkaa edullisempaa, ja ne tarjoavat saman matkustusmukavuuden: matalat lattiat, useat ovet, nopeat pysäkit ja hiljaisen sähköisen ajon.

Tampereen malli on Turulle luonteva vertailukohta. Kaupungit voisivat yhdessä kilpailuttaa kaluston ja luoda yhdessä kotimaisen superbussikonseptin. Samat bussit, samat standardit – ja huomattavat säästöt. Turussa superbussit voitaisiin ottaa käyttöön huomattavasti ennen ehdotettua ratikkalinjaa.

Valtiotuki kuuluu myös superbusseille

Väite ”valtiontukea saa vain raiteille” on sitkeä myytti. Suomen valtionjohto on epävirallisissa keskusteluissa todennut, että valtion tukea on saatavissa myös superbussin infrarakentamiselle, mikäli kaupunki vain sitä hakee. Myös LVM:n kehittämisyksikön johtaja Risto Murto totesi jo vuosia sitten, että valtionavustus voidaan myöntää mille tahansa joukkoliikennejärjestelmälle, ei vain raitioteille.

Turun on siksi haettava valtiolta tukea superbussi-investointiin. On aika lopettaa raitiotiedogmi ja keskittyä siihen, mikä toimii.

Yhteenveto: järki ennen raiteita

Turun savinen maaperä, talouden alijäämä ja velkakuorma sekä raitiotien rakentamisen hiilijalanjälki tekevät raitiotiehankkeesta riskialttiin ja ilmastollisesti kyseenalaisen.

Superbussi tarjoaa toisin:

• joustavan, laajennettavan ja sähköisen järjestelmän

• merkittävästi edullisemmat infrakustannukset

• mahdollisuuden aloittaa liikenne nopeasti ja laajentaa seudullisesti

• vuosittain miljoonia pienemmät käyttökustannukset

Turun on nyt tehtävä päätös, joka on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevä. Seudullinen superbussi on ratkaisu, joka yhdistää Turun, Raision ja Kaarinan ilman uutta miljardivelkaa.