Rambollin Turun kaupungille tekemän raportin (4.2.2025) mukaan ratikka ei vähentäisi yksityisautoilua niin sanotulla raitiotiekäytävällä, vaan joukkoliikenteen uudet matkustajat tulisivat jalankulkijoista ja pyöräilijöistä.
Raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä ratikka lisäisi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta 4,5 %-yksikköä ja osuuttaan puolestaan menettäisivät pyöräily ja jalankulku, joiden osuus pienenisi 3,9 %-yksikköä. Henkilöautolla ajaminen menettäisi osuuttaan vain 0,3 %-yksikköä ja autoissa olisi vähän vähemmän matkustajia.
Henkilöautojen osuus pysyisi nykytasolla, jos joukkoliikenne hoidettaisiin busseilla. Ratikka vähentäisi henkilöautojen osuutta 1 %:lla. Raportin mukaan ratikalla olisi siis pelkästään marginaalin vaikutus yksityisautoiluun, joilla tehtävät matkat ovat myös pidempiä kuin joukkoliikenteen matkat. Kaiken lisäksi muutokset jäänevät ennusteen virhemarginaalin sisälle.
Raitiotiekäytävän varrella raitiotie lisäisi raportin mukaan joukkoliikennematkojen määrää 24 % vuonna 2050. Tähän tulokseen päästään, kun vuonna 2050 kulkutapajakaumassa ratikan käyttäjiä olisi 14,9 % ja linja-auton 12,0 %. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä olisi 38,0 %, jos olisi ratikka, ja 40,2 % pelkkien linja-autojen hoitaessa joukkoliikennettä. Kuten edellä todettiin, voidaan näistäkin luvuista laskea, että suurin osa 24 %:n kasvusta tulisi kevyestä liikenteestä eli yli 18 %-yksikköä.
Koska kaupungin julkaisema raportti kertoo, ettei ratikka tuo juurikaan joukkoliikenteelle uusia käyttäjiä autoilijoista, vaan sen sijaan pyöräilijöistä ja jalankulkijoista, päättäjille jää pohdittavaksi, kannattaako panostaa satoja miljoonia euroja, että saadaan kansanterveyden kannalta hyödyllisestä ja ympäristön kannalta päästöttömästä kevyestä liikenteestä ihmiset siirtymään ratikan kyytiin.
Sekä Rambollin raportissa että kaupungin tiedotteessa (turku.fi, julkaistu 4.2.2025, muutettu 11.03.2025) todetaan, että henkilöliikenteen matkamäärät Turussa kasvavat 31–42 % vuoteen 2050 mennessä. Raitiotie toisi Turun kaupungin asukkaille noin 12600 joukkoliikennematkaa enemmän vuorokaudessa kuin linja-autovaihtoehdossa.
Jotta näihin lukuihin päästäisiin, Turussa pitäisi toteutuu myös toinen raitiotiehen laskettu olettamus: raitiotie toisi kaupunkiin enemmän uusia asukkaita kuin bussivaihtoehto.
Asukasluvun kasvaessa kaikkien kulkumuotojen määrä kasvaisi. Raitiotievaihtoehdossa henkilöautolla tehtäisiin vuorokaudessa 10000 matkaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa.
Ratikan lasketaan tarkoittavan rankempaa maankäyttöä. Toisaalta kokemuksesta tiedetään, että tähänkin saakka kaupunkiin on rakennettu kaikki kerrostalot, mitä on kaavoitettu.
Arvioiden pohjaksi on otettu raitiotien vaikutukset Tampereen joukkoliikenteeseen. Raportissa kuitenkin kerrotaan, ettei Tampereella ole tarkkaa tilastotietoa ratikan tuomasta matkamäärien kasvusta. Sen oletetaan olevan samaa suuruusluokkaa kuin raitiotiekäytävällä on kasvanut joukkoliikenteen nousujen määrä. Se on 26 %.
Raportissa ei ole otettu huomioon, että nousujen määrää on kasvattanut ratikan syöttöliikenne. Raportissa on siis tehty johtopäätös, että kun lisääntyneiden vaihtojen myötä Tampereella on nousut busseihin ja ratikkaan kasvanut 26 %, Turussa joukkoliikennematkojen määrä kasvaisi 24 %.
Vaihtonousujen vaikutukseen on kiinnittänyt huomiota Kasperi Pyykkönen viime vuonna Oulun yliopistossa tekemässään diplomityössä. Siinä todetaan Tampereen osalta, että on otettava huomioon, että aineistossa on mukana myös vaihtonousut. Vaihtonousujen määrän on syytä olettaa kasvaneen raitiolinjojen myötä, sillä osa keskustaan menneistä bussilinjoista on korvattu myös linjoilla, jotka syöttävät liikennettä raitiolinjoille.
Lisäksi tiedetään, että raitiotiellä voi olla reitinvalinnallisia vaikutuksia kulkutapavalinnan lisäksi. Analyysimenetelmästä ei pystytä erottelemaan, kuinka suuri osa muutoksesta on ollut reitinvalinnallista ja kuinka suuri osa kulkutavan valintaa, diplomityössä todetaan.
Vertailua tehtäessä Tampereeseen, olisi perusteltua myös selvittää, onko ratikka vähentänyt autoliikenteen määriä Hervannan valtatiellä.
Turun teettämässä raportissa verrokiksi oli joka tapauksessa otettu Tampere eikä Espoon ja Helsingin Raide-Jokeri, joka toi 10 %:n kasvun. Espoon ja Helsingin kaupunkirakenne olisi voinut antaa realistisemman kuvan Turun vaikutuksista kuin rakenteeltaan nauhamainen Tampere.
Samassa Rambollin Turulle tekemässä raportissa on kerrottu myös Tampereen asukasluvun ja työpaikkojen kasvusta ensimmäisten ratikkavuosien aikana. Koko kaupungin asukasluku kasvoi vuosien 2019 ja 2023 välillä 6,1 % ja raitiolinjan varrella 6,5 %.
Työpaikkoja tuli lisää koko kaupunkiin 9,2 % ja raitiotien varteen 4,6 %. Ratikan rakentaminen oli alkanut jo ennen vuotta 2019 ja liikennöinti alkoi kesällä 2021.
